a) Ketkä keräsivät kansanperinnettä 1800-luvun Suomessa?
b) Mitä perinteenlajeja kerättiin?
c) Millaisia syitä kansankerääjillä oli perinteen keruuseen?
d) Kansanperinteen kerääjät saivat eri paikoissa hyvin erilaisen vastaanoton. Millaisin eri tavoin heihin suhtauduttiin? Mistä arvelet erojen johtuvan?
Tutki kuvaa kansanperinteen keruutilanteesta ja tee tehtävät.
Kuva: SKS KRA. Kuvaaja: I. K. Inha.
a) Mitä haastateltava mahtaa parhaillaan ajatella? Laadi teksti ajatuskuplaan.
b) Mitä kerääjä mahtaa kirjoittaa muistiinpanoihinsa? Kirjoita muistiinpano.
c) Lavasta kuvan asetelma ja tilanne nykyään ja ota kuva. Mikä on olennaisin ero kuvien välillä?
Lue Mathilda Österbergin kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle ja vastaa kysymyksiin.
a) Miten Mathilda perustelee ryhtymistään keruutyöhön?
b) Miten hän kuvaa suullisen perinteen asemaa omana aikanaan?
c) Mitä hän kertoo keruutavoistaan ja muistiinpanoistaan?
d) Onko Mathilda kirjeen perusteella mielestäsi itsevarma vai epävarma? Perustele.
Lue teksti Johan Tanholinista sekä hänen lähettämänsä kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.
a) Vertaa 1800-luvun loppupuolta ja 1900-luvun alkua nykyaikaan ja siirrä Johanin elämäntarina omaan aikaamme: Millainen hänen lapsuutensa olisi? Entä nuoruus ja aikuisuus: mitä hän tekisi, millä elättäisi itsensä, missä hän asuisi, ketä hän tuntisi?
b) Millä keinoilla Johan pyrkii kirjeessään vaikuttamaan vastaanottajaan?
c) Valitse mielestäsi kiinnostavin kohta Johanin kirjeestä. Perustele valintasi.
d) Johan kuvaa kirjeessään, millä keinoin hän luo haastateltaviinsa suhteen, jossa alkukankeuden jälkeen “sanat virtaavat”. Kerro omin sanoin, kuinka hän menetteli. Mainitse ainakin kolme tärkeää keinoa.
e) Miten Johan itse arvioi keräämäänsä perinnettä?
f) Perinteen kerääminen oli joskus työlästä ja raskasta, kuten seuraavasta Johan Tanholinin kirjekatkelmasta ilmenee:
“Tämä K.K. Kestimies [- -] sanoo, että joka ei ikänään vaan ole kansan runoja kokoon kerännyt, niin eipä jumal`avita edes osaa uneksuakkaan niitä kirotuita vastuksia mitä siellä keräysmatkoilla tulee kohtaamaan. Ensinnäkin tuo kirpein kirottu rahan nälkä tuntemattomain ihmis sonniin parissa. Maksa rahalla roisto ruokasi ärjäistään heti. Waan arvatkaapas mistä raha ruokaan tulisi. Tietysti tikun kappaleesta Kuin myös pyydäppäs runoja tai sananlaskuja Niin osta joko viinaa tai tupakkia. Elä toki petä että ne ihan ilman yhtään sana sanovat Tuumaavat waan: Että joutaa perkele markan antaa kuin itse niillä kymmeniä Helsingin herra rotkilta kuitenkin saa”.
Kerro Johanin kirjeen ja yllä olevan kirjekatkelman perusteella, millaisia ongelmia hän kohtasi keruutyössä.
g) Kuvaile tietojesi perusteella Johania viidellä adjektiivilla.
a) Pohdi, miksi kuva on kenties otettu.
b) Pohdi, miksi Tanholin on kuvassa paljain jaloin.
Johan Tanholin tutustui moniin merkittäviin suomalaisiin kulttuurivaikuttajiin, kuten professori Kaarle Krohniin, kuvataiteilija Wilho Sjöströmiin, säveltäjä Leevi Madetojaan, runoilija L. Onervaan, kirjailija Juhani Ahoon ja runoilija Eino Leinoon.
a) Valitse yksi edellä mainituista henkilöistä ja ota selvää hänen elämästään ja tuotannostaan. Kirjoita henkilöstä 200 sanan esittely ja merkitse käyttämäsi lähteet.
b) Pohdi, miten valitsemasi henkilö mahdollisesti suhtautui Johan Tanholiniin.
a) Miten Itkosen toiminta liittyy kansanperinteen keruuseen?
b) Millaisia kirjoituksia Itkonen lähetti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle?
c) Mikä on otsikossa mainittu Itkosen ”strategia”?
Kuvittele olevasi vanhus syrjäisessä metsäkylässä 1800-luvulla. Osaat kertoa lukemattomat sadut. Taidat runot, arvoitukset ja sananlaskut. Loitsut ja taiatkin ovat hallussasi. Mökkiisi tulee ventovieras ihminen, joka haluaa haastatella sinua. Hän tahtoisi kirjoittaa osaamaasi perinnettä muistiin ja lähettää muistiinpanot pääkaupunkiin Helsinkiin, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan.
Miten suhtaudut? Millainen kohtaaminen välillenne syntyy? Kirjoita kohtaaminen vuoropuhelun muotoon.
a) Miten kulttuuriperinnön keruutyö on muuttunut 1800-luvulta tähän päivään?
b) Arvioi, mitä merkitystä on sillä, millä kielellä perinnettä kerätään.
c) Pohdi, mistä aiheista kannattaisi kerätä muistitietoa ja kokemuksia nykyään? Perustele näkemyksesi.
d)
Tutustu Muistikkoon ja etsi, mitä aiheita koskevia tarinoita läheltä kotipaikkaasi löytyy.
Voit kirjoittaa Muistikkoon myös omia tarinoitasi (tutustu ensin kirjautumista koskeviin ohjeisiin).