a) Millaisia kirjoituksia käsinkirjoitetuissa lehdissä julkaistiin?
b) Miten käsinkirjoitetut lehdet ja niiden tuottaminen poikkesivat painetuista lehdistä?
c) Päättele, miksi käsinkirjoitettuja lehtiä on verrattu nykyiseen sosiaaliseen mediaan.
Silmäile käsinkirjoitettuihin lehtiin liittyviä tekstejä ja kuvia.
a) Minkä nimisiä käsinkirjoitettuja lehtiä löydät?
b) Millaisia mielikuvia nimet herättävät?
c) Katso kuvia käsinkirjoitetuista lehdistä. Miltä lehdet näyttävät? Kiinnitä huomiota esimerkiksi käsialaan ja tekstien asetteluun.
Kuvittele, että perustat itse julkaisun, jossa käsittelet itsellesi tärkeitä aiheita.
a) Mitä teemoja julkaisusi käsittelee?
b) Missä muodossa julkaisusi ilmestyy?
c) Mikä on julkaisusi keskeinen kohderyhmä?
d) Anna julkaisullesi nimi.
a) Millaisia vertauskuvia Kalle käyttää Nuorison Ystävä -lehdestä ja sen toiminnasta? Listaa löytämäsi vertauskuvat.
b) Pohdi, miksi Nuorison Ystävä -lehdessä ei käsitelty juurikaan ajankohtaisia aiheita.
c) Jokioisten nuorisoseura ei ollut näkyvästi yhteiskuntakriittinen, mutta se lakkautettiin silti. Yhdistyksen lehti Nuorison Ystävä oli sekin kuin puolustuskannalla. Etsi jutusta ”Nuorison=ystäwän walitus” jokin kohta, josta tämä käy ilmi.
d) Miten Kalle suhtautui isänmaahan ja vallanpitäjiin kirjoitustensa perusteella? Arvioi, oliko Kallen suhtautumistapa uudenaikaista vai vanhanaikaista tuohon aikaan.
e) Miten Jokioisten pappi ja lukkari suhtautuivat nuorison ihanteelliseen ja raittiushenkiseen aktiivisuuteen? Pohdi syitä suhtautumiseen.
Tutki kuvaa Nuorison ystävä -lehden kannesta. Suunnittele ja toteuta oman käsinkirjoitetun lehtesi kansi.
Kuva: SKS KIA.
Kalle Eskola toimi myös Kansanvalistusseurassa. Ota selvää seuran historiasta ja toiminnasta.
a) Milloin ja miksi seura perustettiin?
b) Millaista toimintaa seuralla on nykyään?
a) Millaisista osista kirjoitus koostuu?
b) Millaisia vaikuttamisen keinoja kirjoituksessa käytetään?
c) Mikä on mielestäsi kirjoituksen vaikuttavin tai kiinnostavin kohta? Perustele.
Lennart Berghällin tavoin myös pienviljelijä Kustaa Kallio (1846–1901) pohti kirjoituksissaan luokkaeroja. Kallio oli torpparin poika, joka oli nuoruudessaan työskennellyt rautatietyömiehenä. Vertaa Berghällin kirjoitusta Suomeni soreassa salossa oheiseen katkelmaan Kallion omaelämäkerrasta. Omaelämäkerta on kirjoitettu vuonna 1897.
”Äärettömän paljon on maamme muuttunnu yhden ihmis ijän ajaalla sekä henkisesti että aineellisesti. [- -] Paljon on supistunnu tuokin juopa joka ennen eroitti niin etäälle ylhäiset alhaisista rikkaan köyhistä. Iloksensa näkee ylhäisen oppineen miehen seurustelevan mökin miehen kanssa, Hovin Herran alustalaisen kanssa ja sivistys on tunkenut kirkkaat säteensä salojen synkimpiinkin sopukoihin jossa vielä jokuu vuosikymmen sitte harhailtiin raakuuden ja taikauskon pimeydessä. Tuo kaikki on saatu aikaan koulujen ja kirjain kautta joita on hankkinnut maatansa ja kansaansa rakastavat maamme suuret miehet ojentamalla ystävällisesti kätensä taluttamaan meittiäkin salojen lapsia isänmaan yhteiselle taistelutantereelle.” (Julkaistu teoksessa: Makkonen, Anna (toim.) 2002. Karheita kertomuksia. Itseoppineiden omaelämäkertoja 1800-luvun Suomesta, 149. Helsinki: SKS.)
a) Mitä eroja huomaat Berghällin ja Kallion tavoissa kuvata luokkaeroja?
b) Pohdi mahdollisia syitä eroihin.
c) Palauta mieleen tai ota selvää, miten luokkaerot kärjistyivät Suomessa vuonna 1918.