Suomal. Kirjallis. Seura on luvannut teoksestani, ’Kiusalliset kihlajaiset’, ainoastaan 40 markkaa omistusoikeuksineen. Köyhyyteni vuoksi täydyn sen antaa sillä 40 markalla. – Mutta pidän oikeutenani menetellä sen teoksen kopiiain kanssa miten mieleni tekee.

Liina Kahma kirjeessään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 24.12.1911.

Liina (Karoliina) Kahma syntyi Ilmajoella 1840 itsellisen Anna Liisa Juhontyttären aviottomana lapsena. Isän henkilöllisyys ei ole tiedossa. Liinan äidin äidin ja äidin isän puolella oli vauraitakin talollisia. Parempiosaisilla sukulaisilla oli ehkä vaikutusta siihen, että Liina pääsi sisälle kirjojen ja kirjoittamisen maailmaan.

Liinan elämän ensimmäisistä vuosikymmenistä tiedetään vain vähän. Hän asui Helsingissä ainakin 1880-luvulla. Hän ilmeisesti työskenteli Suomen kaartin upseerien perheompelijana. Pääkaupungissa hän ehkä osallistui käsityöläisten ja työväen varhaisiin sivistysrientoihin, joihin kuuluivat kokoukset, esitelmät, näyttämöharrastus ja kirjaston ylläpito. Palattuaan Ilmajoelle 1886 Liina ryhtyi näet yhdistysaktiiviksi. Lisäksi hänestä tuli monipuolinen kirjoittaja. Elantonsa hän tienasi kiertävänä ompelijana, joka vaihteli asuinpaikkaa töidensä mukaan.

Liina osallistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1887 järjestämään kirjoituskilpailuun näytelmällään Kihlauskemut. Hän kirjoitti runsaasti kaunokirjallisia tekstejä, joista valtaosa on kuitenkin kadonnut. Liinan ystävä Edla Hirvelä kuvasi Liinan kirjoitusoloja näin: ”Hän kirjoitti joka välissä ja missä vain, aina kun vain suinkin sai aikaa. Mutta hänen kirjoituksensa jäivät ajelehtimaan pitkin kylää, niiden lukua hän tuskin tiesi itsekään.” Liinalta on julkaistu ainakin yksi näytelmä ja kertomus, ja tallessa on lisäksi hänen kirjoittamansa näytelmän ja siitä muokatun romaanin käsikirjoitukset.

lmajoelle perustettiin 1880-luvulta lähtien useita yhdistyksiä: raittiusseura Latu 1885, nuorisoseura Side 1889, Suomen Naisyhdistyksen Ilmajoen haaraosasto 1892 ja Ilmajoen Työväenyhdistys 1896. Liina liittyi jäseneksi niihin kaikkiin, ja hänellä oli yhdistyksissä näkyvä rooli. Työväenyhdistyksessä hän oli vuosia kirjurina ja kirjastonhoitajana. Kyseinen yhdistys ei kuulunut työväenliikkeeseen vaan oli aatteiltaan lähellä nuorisoseuraliikettä. Sen päämääränä oli kuitenkin tavoittaa Ilmajoen vähäväkisin työtätekevä väestönosa. Yhdistyksen pöytäkirjojen perusteella Liina oli intomielinen eri yhteiskuntaluokkien välisen tasa-arvon kannattaja.

Kiinnostava yksityiskohta on Liina Kahman yhteys kirjailija Minna Canthiin. Vuonna 1889 hän kirjoitti Canthille ja tilasi Canthin toimittaman Vapaita Aatteita -lehden. Liinan pikkuserkku ja ystävä Maria Nikkola oli kirjeenvaihdossa Minna Canthin kanssa.

Liina ei avioitunut. Hänen ulkoinen olemuksensa poikkesi aikakauden normeista: hän tupakoi, leikkasi hiuksensa lyhyiksi ja teki mielellään miesten töitä. Liinaa muistelleen Edla Hirvelän mukaan paikallinen yhteisö kuitenkin tottui Liinan tapoihin. Liina kuoli 74-vuotiaana 1915.

Naispuolisena kansankirjailijana Liina oli harvinainen poikkeus. Yhdistystoiminnan piirissä hänellä sen sijaan oli eri puolilla maata kanssasisaria, joiden elämästä ja toiminnasta tiedetään edelleen vain vähän.

Liina Kahma. Kuva: Ilmajoen museo.

KIRJALLISUUS

Airas, Penni 2005: Liina Kahma – kansankirjailija Ilmajoelta. Julkaisussa Ilmajoen joulu 2005, 32–38.

Kauranen, Kaisa 2010: Kahma, Liina. Julkaisussa Kansallisbiografia.

Laitinen, Lea 2013: Näytelmät. Näyttämölle kirjoitetttu dialogi. Teoksessa Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Lea Laitinen & Kati Mikkola (toim.). Helsinki: SKS. 257–298.