Lue teksti Kirjeet ja tee tehtävät.
a) Mistä asioista 1800-luvun kansanihmiset tyypillisesti kirjoittivat kirjeissään?
b) Mitkä asiat vaikuttivat kirjeenvaihdon yleistymiseen 1800-luvun jälkipuoliskolla?
c) Pohdi syitä siihen, miksi kansanihmisten kirjeitä on säilynyt suhteessa paljon vähemmän kuin säätyläisten kirjeitä.
Talonpoika Elias Hänninen kirjoitti kirkkoherra Molanderille Heinolan vankilasta noin vuonna 1810 seuraavasti: ”Her ra A Ro ni mol lat der ri minä Ruk koi len ni Dei dä Edä minun vel i el lei ni Do ma lenni dek ki si den ni Dendä växi Eđdä hän ni Dul li si mi nu n ni Dyö käy käini hei no lan ni käy mä ni [- -]”.
Tutki tekstiä ja analysoi, mitkä kirjoituksen piirteet tekevät sen lukemisesta ja ymmärtämisestä vaikeaa.
a) Mistä asioista tunnistat, että kyse on kirjeistä?
b) Miten kirjeet rakentuvat ja millaiset osat niistä löytyvät?
c) Jos kirjoittaisit itse kirjeen, löytyisikö siitä samat osat?
Perheen isä Simon oli talonpoikainen rannikkolaivuri ja äiti Wilhelmina osittain säätyläistaustainen. Vanhemmat lähettivät kolme poikaansa Waldemarin, Evaldin ja Emilin opintielle Turkuun ja Helsinkiin. Kirjeenvaihto käytiin poikien ja vanhempien välillä. Oheisessa kuvassa on Simon ja Wilhelmina sekä perheen pojista Evald ja Emil. Kuvassa vasemmalla on Wilhelminan täti Anna Sofia Hyllegren.
a) Valitse kuvasta kaksi yksityiskohtaa ja merkitse ne numeroilla 1 ja 2. Mitä niiden perusteella voi mielestäsi päätellä? Kirjoita vastauksesi vastauslaatikoihin 1 ja 2.
b) Valitse kaksi kuvan henkilöistä ja merkitse heidät numeroilla 3 ja 4. Mieti, millaiset kirjeet he voisivat lähettää toisilleen. Kirjoita kirjeet vastauslaatikoihin 3 ja 4.
c) Historiantutkija Kirsi Keravuori on tehnyt väitöstutkimuksen Janssonin perheen kirjeenvaihdosta. Lue tutkimuksen tiivistelmä. Mistä kirjeet tutkijan mukaan kertovat ja mikä niiden tarkoitus oli?
Kuva: Janssonin perhe 1860-luvun alussa. Yksityiskokoelma.
1
2
3
4
Päättele, minkä ikäisiä kuvan henkilöt ovat. Mitkä asiat vaikuttavat päätelmiisi?
Lue teksti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin lähteneestä Antti Kankaasta ja etsi eri lähteistä lisätietoa Suomesta Pohjois-Amerikkaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella.
a) Kuinka paljon Suomesta lähti siirtolaisia Pohjois-Amerikkaan?
b) Kuinka suuri osa Pohjois-Amerikkaan lähteneistä palasi takaisin Suomeen?
c) Mistä päin Suomea lähti eniten siirtolaisia? Miksi?
d) Mitkä olivat suosituimmat lähtö- ja tulosatamat? Mitä reittiä Amerikkaan mentiin?
e) Oliko Antti Kangas mielestäsi tyypillinen siirtolainen? Perustele.
Käytä hakusanoina esimerkiksi joitakin seuraavista: Asthabula, Ohio, Minnesota, Montana, Illinois, Arkansis, 19th century.
Kirjoita kuvien perusteella kuvaus siitä, millaiseen ympäristöön Suomesta lähtenyt Antti Kangas päätyi. Valitse kuvaukseen mieleisesi tekstilaji ja tyylilaji.
Eläydy kuvan ottamishetkeen ja pohdi, millaisia tunteita kuvassa näkyvät henkilöt kenties tuntevat.
a) Miksi valtameren taakse lähdettiin?
b) Millaista elämä siellä oli?
c) Miten yhteys Suomeen ja suomalaisuuteen säilyi Atlantin toisella puolella?
Kirjeen kirjoittaja luo kirjeessään niin sanotun kommunikatiivisen tilan, jossa hän puhuttelee matkojen päässä olevaa vastaanottajaa. Tarkastele Antti Kankaan kirjettä äidilleen Sofialle.
a) Millä tavoin Antti puhuttelee äitiään?
b) Millaisen kuvan pojan ja äidin suhteesta kirje antaa?
c) Antin äiti Sofia todennäköisesti vastasi poikansa kirjeeseen. On mahdollista, ettei Sofia itse osannut kirjoittaa, jolloin hän joutui sanelemaan kirjeensä. Toimi Sofian kirjurina. Mitä hän halusi sanoa kirjeessä pojalleen?
d) Arvioi, miten kirjeisiin vaikutti kirjurin käyttö eli se, että ainakin yksi henkilö kuuli kirjeen sanelun.
e) Tarkastele Antin kirjeiden kieltä, käsialaa ja Antin kokemusta kirjoittajana. Miten luonnehtisit niitä?
f) Arvioi yleisesti kirjeitä historiallisina lähteinä. Mitä vahvuuksia ja heikkouksia niissä on?
Antti Kangas ylläpiti sukulaisuus- ja ystävyyssuhteitaan Suomeen kirjeenvaihdon avulla. Hän oli kirjeenvaihdossa myös Yhdysvalloissa olevien ystäviensä ja sukulaistensa kanssa ja vaihtoi heidän kanssaan tietoja muun muassa työtilaisuuksista ja -ansioista.
Vertaa 1800-luvun kirjeenvaihtoa nykyajan sosiaaliseen mediaan verkostojen ylläpitäjänä. Mitä samaa ja mitä eroa niissä on?
a) Kirjoita Sten Andersin ensimmäinen kirje Maria Karpille nykysuomeksi.
b) Vertaa Sten Andersin ensimmäistä ja toista kirjettä keskenään. Millä tavoin kieli ja kirjoitustapa niissä oli muuttunut? Pohdi syitä muutoksiin.
Sten Andersille vakiintui sukunimeksi Wallin noin parikymppisenä.
Mitä tiedät omasta sukunimestäsi ja sen alkuperästä?
Tarkastele, miten Sten Anders kertoo kahdessa kirjeessä tunteistaan morsiamelleen Marialle.
a) Millaisia ilmaisuja hän käyttää?
b) Onko hän tunteiden ilmaisussa pikemminkin avoin vai pidättyväinen?
c) Millaisia ajatuksia Sten Andersin tapa kirjoittaa sinussa herättää?
d) Sten Anders sai jälkeenpäin tietää, että Maria oli kaivannut häntä suuresti Turkin sodan aikana. Miksi tämä tieto oli hänelle merkittävä?
Sten Anders Wallin kuului Suomen kaartiin, joka oli osa Venäjän kaartin armeijakuntaa. Wallin taisteli Turkin sodassa 1870-luvulla Balkanilla. Kuuntele YLEn Elävästä arkistosta Turkin sodan veteraanien haastattelua, jossa äänessä on myös Wallin.
a) Mitä vääpeli Wallin kertoo sotakokemuksistaan?
b) Mitkä asiat radio-ohjelmassa kiinnittävät huomiosi?
Monien vaiheiden jälkeen Sten Anders Wallin päätyi Helsingin Seurasaareen perustetun kansanpuiston valvojaksi. Ota selvää Seurasaaren toiminnasta nykyään.
a) Mitä Seurasaaren ulkomuseossa on?
b) Oletko käynyt Seurasaaressa? Mitä muistat käynnistäsi?
c) Pohdi ulkomuseota historiaan tutustumisen kannalta. Mitä vahvuuksia tai mahdollisia heikkouksia siinä on?