Ida Digertin päiväkirjassa on paljon nimiä. Janne, Eli ja Mauno ovat Idan veljiä, Bertta hänen kaksossiskonsa. Jalli oli läheinen maatalo. Leimanni oli kanttori-urkuri Jonas Viktor Leiman, rouva Leiman hänen puolisonsa: opettaja Anna Leiman. Herra Blom oli kansakoulun opettaja ja neiti Blom hänen siskonsa. Tammi–maaliskuu 1895 oli erityisen aktiivista valistustilaisuuksien aikaa.

Seuraavat käsikirjoitussivut ja niiden puhtaaksikirjoitukset ovat ajalta 21.12.1894–27.3.1895. Tehtäviä varten riittää, että lukee puhtaaksikirjoitusten lihavoidut osuudet.

Tutustu kansankirjoittajaan:

Tee tehtäviä:

Avaa tästä

21.12.1894
Pääsin Koskelta kotiin rouva pyysi jos minä taas tulisin, kun hän tarvitsee. (Mielellään niin hyvälle rouvalle neuloo.) Bertta on yksin saanut jouluksi puhdistaa ja järjestää.

23.12.
Olimme ulkona kävelemässä, pyrytti ja oli niin hienoa ja kaunista ilmaa.

25.12.
Joulupäivä oli kaunis, lunta oli tullut sen verta että reellä pääsi kirkkoon, ja aurinko paisti päivällä niin kirkkaasti.

26.12.
Tapanin päivän aamulla oli vielä vähän lunta, mutta ei ehtoolla ollut enää tuskin yhtään. Helinin vaimo oli täällä ja pyysi meitin menemään ehtoolla heille, me menimme ja saimme kaffia leipää pannukakkua ja teetä leipää. Sitte olimme vielä Ketolassa, kun Sanna oli käskenyt ja saimme sieltä vielä teetä leipää. Muuten on vähän ikävää Joulua.

27.12.
Menimme ehtoolla ulos ja menimme Isoontaloon sisälle ja joimme siellä kaffia ja söimme leipää kaffin kanssa.

28.12.
Eli meni iso isän kanssa Karinaisiin ja Menanderin Hilda pääsi siinä mukana Kyröön.

W 1895

4.1.
Tuli onnen toivotus kortti asijanajaja L .....

5.1.
Toi Salminen isoisän kotiin.

6.1.
Olimme Salmisen reessä, kun hän meni kotiin ja ehtoolla olimme Jallilla, kun nimismiehen toimesta piretään esitelmiä vuoroon Isolla kirkolla ja täällä. Nimismies lukee itse lakikirjaa ja Pastori Hyttinen pitää esitelmiä muista her Nyberi ja ylioppilas Nurmi kuuluvat myös siihen esitelmän pitäjien joukkoon.
Jallilla nimismies luki ensin Laki kirjaa Pastori Hyttinen puhui esimerkkiä Venäjän historiasta, kuinka vähästä tai tyhjästä tulevat riirat ja kapinat ynnä vanhoilla oloisuudesta, sitte ylioppilas Nurmi puhui Mehiläisistä.

7.1.
Menin E Helinille työhön

12.1.
Pääsin puolipäivän aikaan kotiin, huomenna käskettiin suurukselle ja

Avaa tästä

[12.1.1895 jatkuu] päivälliselle ja Erkki pyysi hänelle vielä tekemään paidan, kun jäi kankasta, minä lupasin. Ehtoolla olimme Laakerlundille minä otin Miinasta röijyn mittaa.

18.1.
Tuli Houräätistä [hovioikeudesta] perintö-riita jutusta päätös, jossa päätettiin asia tyhjään raukeevan ja isälle ja enolle määrättiin keräjä kulunkit suorittamaan.

19.1.
Oli Tammelasta Palikkalan Heikkilän isäntä pyytämässä hautajaisiin.

20.1.
Olimme Bertta ja minä Talolan Simolassa kun emäntä käski menemään.

26.1.
Eli ja Mauno menivät Isontalon enon ja Emelin kanssa hautajaisiin.

27.1.
Olimme isä Janne Bertta ja minä raittiuskokouksessa, siellä ei ollut paljon ketään eikä voitu pitää mitää kokousta. Toiset tahtoivat koko seuran lopettaa ja sanoivat: kyllä me ilman seuraakin raittiina pysymme, koska ei tänne ketään muita tule. Janne taas lupasi mennä takaukseen, jos seura kuolisi tänä vuonna ja ja tahtoi ettei sitä sentään vielä lopeteta. Siihen se jäi.

29.1.
Tulivat pojat kotiin. Kauvan olivat! Bertta ja minä olimme Laagerlundille ja Ilolassa.

31.1.
On keisarin kuoleman johdosta pyhitetty pyhäksi, niin kuin rukouspäivä ja kirkossa pirettiin Jumalanpalvelus. Henkellinen raittiusesitelmä kuulutettiin kansakouluun. Me lähdemme Ilolan Emman kanssa Halikkolan Jallille kun palvellus neiti Anna pyysi menemään. Olimme Jallilla. Siellä kestittiin Emännän ja Annan puolesta ja takaisin tullessa olimme vielä koulussa siellä oli jo alkanut esitelmä. Sitte tuli vielä pääni niin kipeäksi.

3.2.
Olen ollut niin kipeä ja Bertta tuli eilen syntymäpäivänämme myös kipeäksi. Oli joku lähettänyt sanan että koulussa on nyt vaali-kokous ja on vaan yksityisesti käsketty [raittius]seuran jäseniä tulemaan, sitte oli valittu Pastori puheenjohtajaksi, kanttori sihteeriksi, isä

Avaa tästä

[3.2.1895 jatkuu] rahaston hoitajaksi, vara miehistä en tierä paitsi Eli vara kirjuriksi. Ensi pyhäksi luvattiin paljon esitelmiä.

4.2.
Olen jo ollut ylhäällä, mutta Bertta on vielä yhtä kipeä. Mamma on ja vähän kipeä.

8.2.
Ketolan Sanna oli meille, sano että hän tuli katsomaan meitin uusia vaatteitamme. Kai hänelle sentään oli muuta asiaa. Minä annoin hänelle muutamia mönsteriä ja lupasin maanantaina mennä ottamaan. Bertta on vielä vähän kipeä.

10.2.
Mauno on kipeä. Isä, Janne, Eli ja minä menimme kouluun, minä menin vähän jälkeen ja silloin oli jo veisattu ja pastori piti parhaillaan esitelmää kirkkohistoriasta herännäisyydestä ja muusta, sitte piti henkivakuutuksen asiamies maisteri Tiihonen esitelmän säästäväisyydestä ja henkivakuutuksesta, sitte pirettiin pieni loma-aika. Janne luki sitte mielenvikaisista taikka kummituksista ja näyistä. Leimanni piti sitte kauniin koritetun [koristetun] puheen isän maalle ja lopuksi veisattiin virsi. Raittiusseuran jäseniä pyydettiin jäämään kun muut poistuvat. Sinne jäi joku henki, sitte keskusteltiin koska ensimmäinen esitelmä tai iltama kokous piretään. Se määrättiin neljän viikon päähän. Sepän isännältä jäi esitelmä pitämättä, kun toisilla oli niin pitkiä ja neiti Blommilta oli jäänyt esitelmä 27 p. pitämättä, kun ei ketään ollut, niitä pyydettiin ensikerralla pitämään ja hän valitti huonoa ääntään, kuin ennen vanhaan Mooses.

11.2.
Olin Ketolassa ja Sanna pyysi minua kanssaan Hankattolle neulomaan, hänen piti silloin jo pyytämään, mutta ei sentään pyytänyt ja hän menee keskiviikkona. Minä lupasin mennä sunnuntaiseen saakka, mutta en sitte enää, kun olen luvannut lukuvuoroksi tehdä muille. Sanna kihloissa ui  Elin on päätä ja särkenyt ja kaulaa ja korvia mutta on ylhäällä sentään ollut.

17.2.
Tulimme aamulla kotiin, kun ei päästetty eilen ehtoolla eikä meinattu nyttekään päästää

Avaa tästä

24.2.1895
Tänään on henkellinen raittius esitelmä kansakoulussa, isä meni yksin sinne. Huomenna on lukusiat [lukuset, lukukinkerit] Tuimalassa ja isä on joka lukutalossa ollut kokoomassa kanttori Leimannin rahoja.

26.2.
Eilen olimme lukusialla kaikki paitsi mamma ja Janne ja tänään menen Koskelle työhön, kun Miina oli pyytämässä.

27.2.
Kosken rouva sanoi, että yli-huomenna saamme lukea sanomista että hän on kihloissa.

28.2.95
Menivät isä ja Eli Turkuun ja huomenna tulevat.     50 mark

Maaliskuu
8.3.
Sain huomisen päivän lomaa, kun rouva meni tänään Turkuun. Maanantaina saan mennä taas.

10.3.
Oli tai pirettiin kansakoululla kansantajuisia esitelmiä, ensinnä lausui her Liipola runon Perhon veljistä. Sitte rouv Leiman luki kertomuksen eräästä, joka meni muiden lattioita lakasemaan ja unohti omansa, sitte her Leiman piti esitelmän: mitä alkoholi vaikuttaa terveyteen ja her Blom luki jotain Jumalisuudesta ja ikeen kantamisesta. Isä, Janne, Eli, minä ja Bertta olimme siellä.

16.3.95
Tänään oli isä taas keräjissä, toristajia oli 50 ja 60 välissä. Asia meni toiseen, tai lykättiin syys käräjiin, koska nimismies lupasi hankkia parempia toristajia, isä ja asian ajaja vaateivat sitte että hänen täytyy tuora jo viimeiset toristajat. Menne käräjiin ei ollutkaan ei oltukaan Burmeteria käsketty, isä oli huomannut väärin. Nyt käskettiin kantajan tuomaan 100 m. sakon uhalla viimeiset toristajat. Puodiin oli maksettu paljon rahoja ja nimismies sanoi: kyllä mar tei ne rahat olette sentään taas puodista ottaneet ja mitä kaikkia hän haukku.
Puodin neiti aikoo mennä pois, mutta mistä syystä?
Jannen on vatsa kipeä ja jalat ajettuneet.
Opetta[ja] Blom on kipeä ja Olga oli pyytämässä Jannea opettamaan. Janne ei muistanut omaa kipuaan ja lupasi.

Avaa tästä

[16.3.1895 jatkuu] Asianajaja Lindstedt’iltä tuli kirje jossa hän lähetti yhden setelin takaisin palkastaan jonka hän oli isältä saanut. Hän sanoi sentään voivansa vähemmälläkin olla vaikka koko päivän tarvitsikin seisoa ja vaikka hän toisilta päiviltä sai enemmänkin, kun oli useamman asiaa. Hän oli täällä ennen tuntematon, mutta isän asianajajana on hän tullut hyvin kuuluisaksi, kun hän on niin taitava ja hyväntahtonen.

24.3.
Pirettiin kansa-koulussa esitelmiä. Kansakoulun opettaja Kallio piti ensin esitelmän alkoi elämän leivästä ja verestä puhui sitte raittiudesta ynnä muusta. Pastorin rouva luki sitte Perniön raittiusseuran kierto kirjeestä: Iloitkaa iloisten kanssa ja itkekää itkeväisten kanssa. Leimanni luki sitte jotain raittiudesta. Sitte lähti väki poies, se oli kylliksee jo kuullut joten muut kierto-kirjeet jäi lukematta. Isä, Eli, minä ja Bertta olimme siellä. Tänään oli aamulla 29 astetta pakkasta.

25.3.
On oikeenhirmuinen tuuli ja lunta ajaa se joka pienemmästäkin aukosta sisään, ihmiset eivät tahdo maassa pysyä ja on niin suuria kinoksia. Ikävä Maarianpäivä, kirkossa ei ollut kun parikymmentä henkeä.

27.3.
Janne ei pääse enää ylös sänkystä koko ruumis on ajettunut.
Isä oli tohtorin tykönä, tohtori sano Jannen sairastavan munuaistautia, jota keisarikin sairasti ja kuoli. Mutta tohtori sano että yksi nainen nyt hiljaan sairasti samaa tautia ja on jo vallan terve. Hän määräsi kerran päivässä vesisaunaan, niin kauvan kun ajetus lakkaa, sitte joka toinen päivä niin kauvan kun paranee, eikä saa syörä muutakuin paljasta maitoa. Kaksi suurta pulloa lääkettä annettiin myös. Nyt on koulu ilman opettajaa.

Valokopio Ida Digertin päiväkirjasta sijaitsee Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmissa Helsingissä. Päiväkirja kokonaisuudessaan on julkaistu teoksessa Kadonnut kangas. Retkiä Ida Digertin päiväkirjaan (Anna Makkonen, SKS 2005).