a) Mitä syitä 1800-luvun kansanihmisillä oli kirjoittaa omaelämäkerta?
b) Pohdi, miksi omaelämäkertoja kirjoitetaan nykyään.
c) Laadi aloitus omalle omaelämäkerrallesi.
Opettele etsimään kirkonkirjatietoja HisKi-hakuohjelman avulla.
a) HisKi-ohjelma johdattaa meidät Etelä-Karjalaan Säkkijärvelle Laihajärven kylään, jossa syntyi Petter-poika Venäläisen taloon 17.4.1833.
Syötä hakuohjelmaan edellä mainittuja tietoja ja selvitä, mitkä olivat Petterin äidin ja isän nimet.
b) Valitse yksi 1800-luvulla Suomessa elänyt sukulaisesi tai tunnettu historian henkilö. Etsi häntä koskevia tietoja HisKi-hakuohjelmalla. Löysitkö tietoja? Mitä?
Lue teksti Petter Venäläisen elämästä.
a) Listaa kaikki työt, joita Venäläinen teki elääkseen. Mitä ne kertovat elämästä 1800-luvulla?
b) Venäläisen elämästä ei tiedetä juuri muuta kuin se, mitä hänen kertoo omaelämäkerrassaan. Arvioi omaelämäkerran luotettavuutta historiallisena lähteenä pohtimalla esimerkiksi sitä, mitä asioita omaelämäkerroissa yleensä kerrotaan ja mitä ei.
a) Onko tekstiä helppo vai vaikea ymmärtää? Miksi?
b) Miten Venäläisen tapa kirjoittaa poikkeaa nykyisistä oikeinkirjoitussäännöistä?
c) Jäljittele Venäläisen käsialaa ja kirjoita paperille oma nimesi.
Lue nykykielelle mukailtu versio Petter Venäläisen omaelämäkerran katkelmasta.
Mistä Petter Venäläisen kuvaamassa episodissa oli kyse? Miksi varas paljastui?
Aatu Koskelainen eli lapsuudessaan saunassa, jota lämmitettäessä koko huone täyttyi savulla. Tutki kuvaa asuntona toimineesta saunasta.
Kuva: Museovirasto. Kuvaaja A. O. Heikel.
a) Kuvittele, millaista saunassa oli elää talvipakkasilla. Kirjoita lyhyt kuvaus.
b) Kuvittele, että kuva on värikuva. Minkä värisiä kuvassa näkyvät asiat ovat?
c) Löydätkö kuvasta talon asukkaan? Kirjoita hänen elämäntarinansa.
d) Miten koti poikkeaa omasta kodistasi. Listaa mahdollisimman monta asiaa.
Aatu Koskelainen syntyi aviottomana lapsena. Lue otteita Koskelaisen omaelämäkerrasta ja tee tehtävät.
a) Millaisen kuvan Koskelainen antaa siitä, miten aviottoman lapsen synnyttäneisiin naisiin suhtauduttiin 1800-luvun Suomessa? Pohdi syitä suhtautumiseen.
b) Pohdi, miten ja miksi tilanne on nykyään erilainen.
Aatu Koskelainen sivuaa omaelämäkerrassaan monia 1800-luvun yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia. Lue otteita Koskelaisen omaelämäkerrasta ja etsi lisätietoa internetistä.
a) Miten kirkko ja tiedonvälitys liittyivät yhteen 1800-luvulla? Miten tilanne alkoi muuttua vuosisadan kuluessa?
b) Mitä tarkoittaa kotipolton kielto? Miten talonpojat suhtautuivat siihen?
c) Miksi valtiopäivät vuonna 1863 oli merkittävä tapahtuma? Mitä päätöksiä valtiopäivillä tehtiin? Miten ne vaikuttivat suomalaisten elämään?
Aatu Koskelainen kuvaa omaeläkerrassaan kirjallisen kulttuurin leviämistä kansan keskuuteen. Lue otteita Koskelaisen omaelämäkerrasta ja tee tehtävät.
a) Millaisista sanomalehtien kirjoituksista Koskelainen kertoo olleensa erityisen kiinnostunut?
b) Kuinka usein itse luet sanomalehtiä? Millaiset lehtijutut sinua kiinnostavat? Liitä vastaukseesi linkki johonkin itseäsi kiinnostavaan sanomalehtijuttuun.
c) Miten Koskelaisen kuvailema lainakirjasto poikkeaa nykykirjastoista?
d) Milloin itse kävit viimeksi kirjastossa? Miksi?
Aatu Koskelainen oli alkuaan avioton lapsi rutiköyhistä oloista. Hänen pojastaan Yrjö Koskelaisesta tuli lehtien päätoimittaja, teollisuusmies, kansanedustaja ja yksi Yleisradion perustajista.
Pohdi syitä, jotka mahdollistivat perheessä tämän huomattavan sosiaalisen nousun.
Hyödynnä sekä Aatun elämäkertatietoja että hänen omaelämäkertaansa. Käytä lisäksi mielikuvitustasi: millainen perheenisä Aatu oli ja millaisessa kodissa Yrjö kasvoi?