Tehtävät: Kertomukset ja näytelmät | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Lue teksti Kertomukset ja näytelmät ja tee tehtävät. Suurin osa suomenkielisistä julkaisuista oli ennen 1860-lukua uskonnollisia. Maallinen kirjallisuus alkoi yleistyä vähitellen vuosisadan loppua kohden.

a) Millä eri tavoilla 1800-luvun kansanihmiset pääsivät tutustumaan maalliseen kirjallisuuteen?

b) Mistä aiheista kansanihmiset kirjoittivat fiktiivisiä tekstejä?

c) Miksi kansanihmiset kirjoittivat fiktiivisiä tekstejä?

d) Näytelmät olivat paitsi viihdettä ja ajanvietettä myös yhteiskunallisesti vaikuttavia kulttuurituotteita. Pohdi, miten näytelmät edistivät uusien aatteiden ja katsomusten leviämistä 1800-luvun Suomessa.

Katso kuvaa Kalajoen nuorisoseurasta esittämässä Aleksis Kiven näytelmää Kihlaus.

Kuva: Pekka Kyytisen kokoelma. Museovirasto.

a) Päättele, millainen rooli tai tehtävä kullakin kuvassa näkyvällä henkilöillä on.

b) Tutki kuvaa. Millaisia yksityiskohtia huomaat? Luettele vähintään kolme yksityiskohtaa ja pohdi, mitä niiden perusteella on mahdollista päätellä.

c) Pohdi, miksi kyseinen kuva on otettu.

Lue teksti Aatami Ikosesta ja tutki sen lopussa olevaa Ikosen kirjettä Paavo Tikkaselle.

a) Onko tekstiä helppo vai vaikea ymmärtää? Miksi?

b) Mitä Ikonen kertoo kirjeessään elämäntavoitteitteistaan ja niiden toteutumisen mahdollisista esteistä?

Mistä tekstissä näkyvistä piirteistä voit päätellä, että kyse on näytelmäkäsikirjoituksesta?

Ensimäinen kohtaus.

Sileen [lasareetin renki],
Kula [lasareetin hoitaja]

Sileen (menee pitkin läpi käytävää, ja kääntyy va-
sempaan käteen, toisellen käytävällen jossa on koh-
ta oikealla kädellä, menee sisään).
Kula (kahvikuppi kädessä istuin tuolilla ja juo
kahvia) jumala antakoon, mitäs Sileenillen
kuuluu?

näyttelijän esittämä henkilöhahmo

esinäytös, näytelmän alkuosa, jossa kerrotaan roolihenkilöiden suhteista tai siitä, miten he päätyivät mukaan näytelmän tarinaan

käsikirjoitukseen merkitty toiminnan tai näyttämötilan kuvaus

lavastus tai näyttämömaalaus

jälkinäytös, näytelmän loppuosa, jossa kerrotaan esimerkiksi päähenkilöiden elämästä myöhemmin

näyttelijän vuorosana

epilogi

prologi

skenografia

parenteesi

rooli

repliikki

Lue katkelma Aatami Ikosen näytelmäkäsikirjoituksesta ”Ruumiin varastaminen”.

a) Piirrä tekstin perusteella näyttämökuva valitsemastasi kohtauksesta.

b) Tee suunnitelma näytelmän henkilöiden puvustuksesta. Piirrä havainnekuvat.

Raittiusliike levisi Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Siitä tuli voimakas kansanliike, ja suhtautuminen vapaaseen alkoholinkäyttöön muuttui laajalti kielteiseksi. Tämä ilmeni myös kaunokirjallisuudessa ja näytelmissä.

a) Miten alkoholin käyttöön suhtaudutaan Ikosen näytelmäkäsikirjoituksessa, joka on kirjoitettu ennen raittiusliikkeen suosion kasvua?

b) Etsi eri lähteistä tietoa raittiusliikkeestä Suomessa. Pohdi löytämiesi tietojen perusteella, miksi liike sai 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella niin suuren merkityksen ja laajan kannatuksen.

c) Raittiuden Ystävät ry toimii edelleen. Ota selvää, mitä toimintaa yhdistyksellä on nykyään.

d) Miten itse suhtaudut alkoholin käyttöön ja raittiuteen? Mitkä asiat ovat vaikuttaneet suhtautumiseesi?

Aatami Ikosen näytelmäkäsikirjoitus ”Ruumiin varastaminen” on siinäkin mielessä harvinaisuus, että sen tapahtumat sijoittuvat kaupunkimiljööseen, Helsinkiin. Katso oheista kuvaa Unioninkadulta 1860-luvulta ja etsi internetistä kuvia samasta paikasta nykyään.

a) Mitä eroja huomaat?

b) Mitkä asiat ovat pysyneet ennallaan?

c) Valitse 1860-luvun kuvasta jokin yksityiskohta, joka mielestäsi havainnollistaa hyvin ajan muuttumista.

d) 1860-luvun kuva on otettu talvella. Kuvittele sama näkymä samalla vuosikymmenellä vilkkaana kesäisenä päivänä. Mitä näet, kuulet ja haistat?

e) Valitse 1860-luvun kuvasta yksi rakennus ja kirjoita tarina tai runo, jonka päähenkilönä kyseinen rakennus on.

Keksi itseäsi kiinnostava näytelmän aihe ja laadi tiivis kuvaus näytelmän henkilöistä ja juonesta.

Lue teksti Liina Kahmasta.

a) Millä tavoilla Kahma oli poikkeuksellinen henkilö omana aikanaan?

b) Katso kuvaa Liina Kahmasta. Mitä haluaisit kysyä häneltä?

Liina Kahmalla oli yhteys tunnettuun kirjailijaan Minna Canthiin. Ota selvää Minna Canthista.

a) Millainen henkilö Canth oli?

b) Mitä teemoja Canth käsitteli teoksissaan?

c) Arvioi, mitä yhteys Canthiin on kenties merkinnyt Kahman kaltaisille naispuolisille kansankirjoittajille.

Oheisessa näytteessä Liina Kahman romaanikäsikirjoituksesta ”Kiusalliset kihlajaiset” Maiju Ranta uskaltaa sanoa isäänsä vastaan ja tuoda esille omat mielipiteensä. Muutoin Maiju on romaanissa passiivinen ja alistunutkin. Hän ei usko, että voisi välttää avioliiton maisteri Hanelleksen kanssa. Kirkkoherra Frosterus esiintyy Maijun puolestapuhujana ja vaatii Maijun isältä, että tämä selvittäisi Maijun mielipiteen suunnitellusta avioliitosta.

a) Kuvaile romaanikatkelman perusteella nuoren naisen asemaa 1800-luvun alun yhteiskunnassa, jota romaani kuvaa.

b) Arvioi kaunokirjallisia tekstejä historiantutkimuksen lähteinä: mitä etuja ja ongelmia niiden käyttöön voi liittyä?

Liina Kahman romaanikäsikirjoitus ”Kiusalliset kihlajaiset” sijoittuu Suomen sodan aikaan. Palauta mieleen ja selvitä internetin avulla, mistä sodassa oli kyse.

a) Ketkä olivat sodan osapuolet?

b) Miten sota päättyi ja miten se vaikutti Suomen alueella elävien ihmisten elämään?

c) Antaako Liina Kahman romaanikäsikirjoitus joitakin sellaisia tietoja, joita et löytänyt muista lähteistä? Mitä?

Liina Kahma teki samasta teemasta sekä näytelmä- että romaanikäsikirjoituksen.

Muunna seuraava katkelma romaanikäsikirjoituksen ”Kiusalliset kihlajaiset” kohtauksesta näytelmäkäsikirjoitukseksi.

Kohtauksessa on kolme henkilöä: Maiju, Juho ja Ranta (Maijun isä).

”Korkeimman kaitselmukseen luottaen,
toivon pelastuvani tästä kiduttavasta tilasta!”
lausui Maiju surumielin, painaen päänsä
Juhon rintaa vasten. – Ja niin seisoivat he
siinä, Juhon pää Maijun olalla ja hän hyräili
puoliääneen:

”Luoja, joka laupeuden
Korkeuden kannatat,
Ole Herra hurskauden –
Käännä mielet taipumaan
Ja laupeulla lausumaan”.

(Wanha kansan laulu)
”Niin, laupeuttas osota meille Herra!”
lausui Maijukin hartaasti Juhon vaiettua.
Ja niin he siinä seisoivat pyhiin mietteihinsä
vaipuneena, eivätkä voineet nähdä isäntää, joka
teki tuloa, hiipien hiljaa ja pysähtyi Juhon
taakse, huudahtaen:
”Woi vietävä sitä rakkautta!”
”Uh! Huh!” huudahtivat nuoret, peljäs-
tyneinä poukahtaen erilleen toisestansa.
”Puhkuvat kuin Waasan urut!” räyskäsi
Ranta. ”Sisään siitä naasikka! – Ja enkö ole
satakin kertaa sinulle sanonut, lomppi, et-
tet saa tunkeutua tänne häiritsemään tuon
toisen hyvän rauhaa?”
”Hän on minun rauhani, rakas isäni”,
vastasi Maiju Juhon edestä.
”Mitä mun pitää kuulla!” kirpasi isä.
”Että sinä uskallatkin!"