1.

Lue teksti Päiväkirjat ja tee tehtävät.

a) Mitä nimityksiä päiväkirjan tapaisista kirjoituksista käytettiin ennen kuin termi päiväkirja vakiintui käyttöön? Pohdi myös, millaisia mielikuvia kukin nimitys herättää.
b) Mistä aiheista kansanihmiset kirjoittivat 1800-luvulla päiväkirjoihinsa?
c) Kirjoitatko itse päiväkirjaa tai oletko joskus kirjoittanut? Miksi?
d) Pohdi, mitä syitä ihmisillä on nykyään päiväkirjan kirjoittamiseen. Poikkeavatko nämä syyt 1800-luvun ihmisten syistä?
2.

Lue teksti Tahvo Huttusesta sekä ote hänen päiväkirjastaan.

a) Millainen asema kirkolla oli Tahvon elämässä?
b) Millainen käsitys Tahvon maailmankuvasta sinulle muodostuu tekstin perusteella?
c) Pohdi, mitkä asiat ovat vaikuttaneet Huttusen maailmankuvan muodostumiseen.
3. Tahvo Huttunen oli ammatiltaan lukkari.

Lue teksti Huttusesta ja hae internetistä lisää tietoa lukkareista.

a) Mitä tehtäviä lukkarit hoitivat 1800-luvulla?
b) Ketkä hoitavat vastaavia tehtäviä nykyään?
c) Millainen asema lukkareilla oli 1800-luvun paikallisyhteisöissä?
d) Aleksis Kiven romaanissa Seitsemän veljestä veljekset menevät lukkarille kouluun.

Lue romaanin kolmannen luvun kolme ensimmäistä kappaletta. Millainen kuva lukkarista tekstikatkelman perusteella muodostuu? Arvioi myös kaunokirjallisen tekstin arvoa historiantutkimuksen kannalta.

4.

Tahvo Huttusen päiväkirjassaan kuvaamat suuret nälkävuodet 1866–1868 koskettivat koko Suomea. Lue ote Huttusen päiväkirjasta ja tee tehtävät.

a) Miten ihmiset Huttusen kuvauksen mukaan toimivat äärimmäisessä nälässä?
b) Mikä on mielestäsi tekstin vaikuttavin kohta? Miksi?
c) Ota selvää nälkävuosien kulusta kotikunnassasi tai -maakunnasssasi. Tietoa voit löytää esimerkiksi paikallishistoriaa käsittelevistä teoksista tai internetsivuilta.
d) Arvioi, mitä nykyään tapahtuisi, jos sato epäonnistuisi Suomessa kolmena vuonna peräkkäin.
5.

Lue teksti Juho Kaksolasta ja puhtaaksikirjoitetut otteet hänen päiväkirjastaan.

a) Miten Juho oppi kirjoittamaan?
b) Millaisissa tilanteissa Juholla oli tapana kirjoittaa päiväkirjaansa? Pohdi syitä tähän.
c) Miten kirkko ja uskonnollisuus näkyivät Juhon päiväkirjoissa?
d) Millainen suhde Juholla oli tekstien perusteella lapsiinsa?
e) Millaisia vertauskuvia Juho käyttää lastensa syntymästä ja kuolemasta?
f) Laadi yksi vertauskuva syntymälle ja yksi kuolemalle.
6.

Juho Kaksola kertoo päiväkirjassaan, miten hänen poikansa sai nimen Optaatus. Lue 2. kesäkuuta 1868 kirjoitettu päiväkirjamerkinnän puhtaaksikirjoitus ja tee tehtävät.

a) Mitä nimi Optaatus tarkoittaa?
b) Tiedätkö, mistä olet saanut oman nimesi? Liittyykö siihen jokin tarina? Millainen?
c) Mitä oma nimesi tarkoittaa tai mistä nimestä se on johdettu?
7.

Lue teksti Juho Kaksolan päiväkirjan vaiheista ja tee tehtävät.

a) Pohdi, mitä eroa on sillä, säilytetäänkö vanhoja tekstejä arkistossa vai yksityishenkilöiden hallussa. Tarkastele asiaa sen kannalta, miten tekstit säilyvät parhaiten ja miten tekstit ovat niistä kiinnostuneiden käytettävissä.
b) Historiantutkija joutuu punnitsemaan lähdeaineistojensa luotettavuutta monella tasolla. Juho Kaksolan alkuperäistä päiväkirjaa ei ole löydetty. Kuinka luotettavana pidät päiväkirjan konekirjoituskopiota alkuperäiseen päiväkirjaan verrattuna? Perustele.
c) Arvioi päiväkirjoja historiantutkimuksen lähdeaineistona. Mitä vahvuuksia ja heikkouksia niillä on?
8.

Ida Digert kuului evankelisen herätysliikkeen vaikutuspiiriin. Etsi eri lähteistä tietoa liikkeestä ja vastaa kysymyksiin.

a) Missä ja milloin evankelinen herätysliike on syntynyt?
b) Millaisia opillisia korostuksia liikkeellä on?
c) Millaista toimintaa liikkeellä on nykyään?
9.

Ranskan suuri vallankumous vuonna 1789 vaikutti ihmisten yhteiskunnalliseen ajatteluun ympäri Eurooppaa. Lue teksti Ida Digertistä ja etsi tarvittaessa lisätietoa internetistä.

a) Mitkä olivat Ranskan suuren vallankumouksen keskeisiä periaatteita?
b) Miten vallankumouksen aatteet mielestäsi näkyivät sata vuotta myöhemmin eläneen ompelijatar Ida Digertin ajattelussa?
c) Ovatko Ranskan suuren vallankumouksen periaatteet mielestäsi nykyään ajankohtaisia? Perustele.
10.

Tutustu puhtaaksikirjoitettuihin katkelmiin ompelijatar Ida Digertin päiväkirjasta. Niiden perusteella Digert osallistui aktiivisesti monenlaisiin rientoihin ja esitelmätilaisuuksiin.

a) Etsi tekstistä Digertin esitelmät ja niiden aiheet.
b) Pohdi, mitä esitelmien aiheet kertovat 1800-luvun lopun Suomesta ja tuolloin eläneiden ihmisten maailmankuvasta.
c) Miksi arvelet Idan käyneen tilaisuuksissa?
d) Miten arvelet valistustilaisuuksien vaikuttaneen Idan ajatteluun ja maailmankuvaan?
11. Ida Digert erosi kirkosta vuonna 1926. Tämän mahdollisti uskonnonvapauden kehittyminen. Päättele ja arvaa, miten uskonnonvapaus kehittyi Suomessa yhdistämällä seuraavat uskonnonvapauden virstanpylväät oikeaan vuosilukuun.

Ensimmäinen uskonnonvapauslaki astui voimaan: oikeus perustaa uusia uskonnollisia yhdyskuntia, oikeus erota niistä ja liittyä niihin sekä oikeus jättäytyä kaikkien uskontokuntien ulkopuolle.

Nykyinen uskonnonvapauslaki astui voimaan. Mahdollistaa muun muassa kuulumisen useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Säädettiin uusi, uskonnonvapautta enteilevä kirkkolaki, joka koski nimenomaan evankelis-luterilaista kirkkoa.

Säädettiin eriuskolaislaki, joka mahdollisti protestanttisten vähemmistöjen rekisteröitymisen. Lain myötä metodistit ja baptistit rekisteröityivät uskonnollisiksi yhdyskunniksi.

Juutalaiset saivat kansalaisoikeudet. Merkitsi muun muassa sitä, että ensimmäistä kertaa muut kuin kristityt saivat oikeuden todistaa oikeudessa.

1918
1923
1869
2003
1889
12.

Tutustu Tahvo Huttusen, Juho Kaksolan ja Ida Digertin päiväkirjaotteitteisiin.

Vertaa päiväkirjanotteita toisiinsa. Millaisia eri syitä arvelet heillä olleen päiväkirjan kirjoittamiselle?

13.

Valitse yksi seuraavista päiväkirjankirjoittajista: Tahvo Huttunen, Juho Kaksola, Ida Digert. Tutustu häntä koskeviin aineistoihin, tutki hänestä otettua valokuvaa ja tee tehtävät.

a) Mitä haluaisit kysyä häneltä? Laadi viiden kysymyksen haastattelurunko.
b) Pohdi, miksi valokuva on kenties otettu.
c) Kuvittele, mitä tapahtui juuri ennen valokuvan ottamista. Entä mitä tapahtui kuvan ottamisen jälkeen?
d) Kirjoita kuvaan ajatuskupla.