a) Mitkä ovat tyypillisiä aiheita 1800-luvun kansanihmisten sepittämissä runoissa?
b) Mitä eroa on kalevalamittaisilla ja riimillisillä runoilla eli niin kutsutuilla rekilauluilla?
d) Miten sivistyneistö suhtautui runoileviin rahvaan edustajiin? Miksi?
a) Listaa Lyytisen ammatit ja luottamustoimet. Kirjoita jokaisen kohdan perään, mikä voisi olla vastaava toimi nykyään.
b) Miten Lyytinen suhtautui ruotsin kieleen? Pohdi syitä suhtautumistapaan.
a) Etsi ja merkitse maalauksesta seuraavat yksityiskohdat: kynä, sänky, isännän kaappi, leipiä, kahvimylly.
b) Kirjoita alla oleviin laatikoihin, mitä kukin maalauksessa näkyvistä henkilöistä voisi ajatella. 1 = vasemmalla seisova nainen, 2 = keskellä istuva mies, 3 = istuva nainen, 4 = lapsi, 5 = oikealla seisova mies.
Maalaus Robert Wilhelm Ekman. SKS.
1
2
3
4
5
Tutki Pentti Lyytisen runoa ”Suomen kielen ylenkatseesta”.
a) Poimi runosta kolme vertausta, joita Lyytinen käyttää Suomesta tai suomen kielestä.
b) Mitä ajatuksia vertaukset herättävät sinussa?
c) Keksi yksi vertaus nyky-Suomesta ja yksi vertaus suomen kielen nykyisestä asemasta.
a) Mitä Kaseliuksesta tiedetään?
b) Päättele tekstin perusteella syitä siihen, miksi tiedot Kaseliuksesta ovat vähäisiä.
c) Pohdi, miksi 1800-luvun sivistyneistö suhtautui yleensä paheksuen arkkiveisuihin.
Tutki kuvaa Rauman markkinoilta 1900-luvun alusta.
a) Kuvittele olevasi mukana kuvan tilanteessa. Mitä ääniä kuulet? Mitä haistat?
b) Kuvittele, että kuva on värikuva. Minkä värisiä ihmisten vaatteet kenties ovat? Entä rakennukset?
c) Eläydy arkkiveisuja markkinoilla kaupustelevan ihmisen asemaan. Kirjoita tästä näkökulmasta kuvaus markkinatunnelmasta.
d) Valitse kuvasta yksi henkilö ja kirjoita tarina hänen elämästään.
Kuuntele Frans August Kaseliuksen Murheweisu laulettuna.
a) Mistä kyseinen arkkiveisu kertoo?
b) Pohdi, miksi se on tehty.
c) Mihin asioihin kiinnitit huomiota laulutavassa?
1800-luvun arkkiveisuissa käsiteltiin usein ajankohtaisia tapahtumia ja asioita.
a) Mistä tapahtumasta tai aiheesta sinä kirjoittaisit arkkiveisun juuri nyt?
b) Mihin sävelmään kirjoittaisit veisusi?
c) Kirjoita arkkiveisun ensimmäinen säkeistö mainitsemastasi aiheesta.
d) Millä tavoin ja missä levittäisit tekemääsi veisua?
Höyrylaiva Ajaxin ja siipirataslaiva Runebergin törmäyksestä 8. elokuuta 1892 tehtiin paitsi arkkiveisuja myös kymmeniä sanomalehtikirjoituksia. Kirjoitukset löytyvät Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Harjoittele lehtikirjoitusten hakemista digikirjastosta. Kirjoita hakulauseeseen esimerkiksi höyrylaiva Ajax ja aikaväliksi esimerkiksi viikko onnettomuudesta.
a) Kuinka monta lehtiartikkelia ohjelma löysi?
b) Luettele löytämiesi lehtien nimiä. Missä päin Suomea ne ilmestyivät?
c) Valitse yksi lehti ja avaa artikkeli. Miltä artikkeli näyttää? Millaisilla kirjasimilla se on kirjoitettu?
d) Lue avaamasi artikkelin alkua. Onko sen lukeminen helppoa vai vaikeaa? Miksi? Tiivistä omin sanoin, mitä lehtiartikkelin alussa kerrotaan.
a) Miltä ajalta Kansalliskirjaston digitoimat sanomalehdet ovat?
b) Montako sanomalehtinimikettä sivustolta löytyy?
c) Mitä aineistoja sivustolta löytyy sanomalehtien lisäksi?
d) Etsi hakutoiminnan avulla jokin omassa kunnassasi tai maakunnassasi 1800-luvulla ilmestynyt sanomalehti. Minkä lehden löysit? Ilmestyykö lehti vieläkin?
a) Mieti ja kirjaa kolme hyvän lehtiartikkelin kriteeriä.
b) Pidä kriteerit mielessäsi ja muunna arkkiveisu lehtikirjoitukseksi, jonka pituus on 100–200 sanaa.
c) Arvioi, miten lehtiartikkeli ja arkkiveisu poikkeavat toisistaan historiallisen tiedon lähteinä.