Millä eri tavoilla uskonto näkyy 1800-luvun kansankirjoittajien teksteissä?
Uskonnolla oli 1800-luvun yhteiskunnassa nykyistä näkyvämpi asema.
Arvioi, miten tämä vaikutti sellaisten ihmisten elämään, jotka eivät itse olleet uskonnollisia.
a) Selvitä eri lähteitä hyödyntäen, millaista suomalainen kansanusko oli 1800-luvulla. Voit käyttää apunasi esimerkiksi seuraavia hakusanoja: tietäjä, loitsu, kansanparannus, vainajat.
b) Pohdi, miten kansausko erosi luterilaisesta kristillisyydestä ja sen ihanteista.
a) Mitä tiedät naisten asemasta 1800-luvun Suomessa?
b) Millaisen kuvan teksti antaa kansannaisten toimintamahdollisuuksista 1800-luvulla?
c) Oliko Kaisa mielestäsi omana aikanaan hyväosainen? Perustele.
d) Pohdi syitä siihen, miksi naisten asema herätysliikkeissä heikentyi, kun liikkeet vakiintuivat ja kasvoivat.
Tutki Kaisa Juhantyttären virsivihkoonsa piirtämää kuvaa. (Kuva: SKS KIA.)
b) Millaisia ajatuksia kuva sinussa herättää?
Kuvaile sen perusteella kirjoitustaidon yleisyyttä Suomessa 1800-luvun alkupuoliskolla. Kiinnitä huomiota myös säätyjen ja sukupuolten välisiin eroihin.
a) Onko tekstiä helppo vai vaikea ymmärtää? Miksi?
b) Valitse yksi virren säkeistö ja päättele, mihin Raamatun kirjaan Kaisan merkitsemä viite liittyy.
c)
Etsi Raamatusta kyseisessä viitteessä mainittu jae ja lue sen lisäksi muutamia jakeita sen ympäriltä, jotta ymmärrät asiayhteyden. Vertaa Raamatun tekstiä virren säkeistöön. Millaisia huomioita teet? Miten Kaisa tulkitsee kyseistä raamatunkohtaa?
d) Valitse yksi virressä mainittu Raamatun nainen ja etsi hänestä lisää tietoa. Kirjoita hänestä runo tai virren säkeistö.
e) Kaisan virren kertosäettä ”saan Halleluja laulaa, vaik maailma mitä pauhaa” on kuvailtu omanarvontuntoiseksi, uhmakkaaksi ja joskus jopa feministiseksi. Miksi?
f) Lue muutama säkeistö Kaisan virrestä ja pohdi, mikä on virren sanoma.
a) Mihin asioihin kiinnität huomiota virren esityksessä?
b) Miten virren kuunteleminen, lukeminen ja laulaminen poikkeavat kokemuksina toisistaan?
a) 1800-luvulla monet kasvattivat lapsiaan ”kurissa ja Herran nuhteessa”. Miten Ojala kuvaa omia kasvatusperiaatteitaan ja suhdettaan lapsiin?
b) Ojala kuvaa omaelämäkerrassaan myös intensiivistä rukoiluaan. Millaisia ajatuksia kuvaus sinussa herättää? Laadi kolme kysymystä tai kommenttia.
Isak Ojala kuului herännäisiin. Herännäisyys on yksi luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä. Selvitä eri lähteitä apunasi käyttäen:
a) Miten herännäisyys näkyi käytännössä liikkeeseen kuuluneiden ihmisten elämässä 1800-luvulla?
b) Millaisia opillisia korostuksia herännäisyydessä on?
c) Mistä tulee herännäisyyden lempinimi körttiläisyys?
d) Millainen liike herännäisyys on nykyään?
Isak Ojala kuvaa omaelämäkerrassaan kristillisen elämänkatsomuksen ja isänmaallisuuden yhteensovittamisen vaikeutta. Omaelämäkerrasta ilmenee, että lopulta Ojala löysi asiaan ratkaisun: Suomi säilyi hänelle rakkaana, mutta hän ei enää juuri ottanut osaa isänmaallisiin rientoihin. Uskonto oli hänen elämänsä peruskallio. Lue puhtaaksikirjoituksen lihavoidut kohdat Ojalan tekstistä ja tee tehtävät.
a) Kuvaile tekstin perusteella Ojalan maailmankuvaa.
b) Miksi kristillisen elämänkatsomuksen ja isänmaallisuuden yhdistäminen oli Ojalalle niin vaikeaa?
c) Miten lypsylehmän kuolema liittyi Ojalan pohdintoihin kristillisen vakaumuksen ja isänmaallisuuden suhteesta?
d) Ovatko kristillisyys ja isänmaallisuus mielestäsi yhdistettävissä? Perustele.
Isak Ojala mainitsee omaelämäkerrassaan ylioppilaspoliitikko Lauri Kivekkään. Lue Kansallisbiografian artikkeli Kivekkäästä ja häntä koskevat lihavoidut katkelmat Ojalan tekstin puhtaaksikirjoituksesta.
a) Esittele lyhyesti Kivekkään elämänvaiheet.
b) Millaisesta toiminnasta Kivekäs erityisesti muistetaan?
c) Arvioi Kivekkään vaikutusta Isak Ojalan mielipiteisiin.
d) Kuvittele, millainen on ollut kiertokoulunopettaja Ojalan ja häntä 13 vuotta nuoremman säätyläisylioppilas Kivekkään välinen ystävyyssuhde.