Kirjallisuutta

Seuraavaan bibliografiaan on koottu 1990- ja 2000-luvulla tehtyjä tutkimuksia, jotka liittyvät suomalaisten kirjallistumiseen.

 

BIBLIOGRAFIA

Airas, Penni 2005: Liina Kahma – kansankirjailija Ilmajoelta. Ilmajoen Joulu 2005, 32–38. [www.netikka.net/tapio.piirto/origo/Liina%20Kahma.pdf]

Bastman, Eeva-Liisa 2012: Tuhlaajapojan lauluja. Kirjallinen ja suullinen kulttuuri kohtaavat Efraim Jaakolan virsissä. Bibliophilos 1, 14–17

Bastman, Eeva-Liisa 2017: Poetiikka ja pietismi 1700- ja 1800-luvun suomalaisessa virsirunoudessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185248/Poetiikk.pdf?sequence=1]

Harjula, Janne 2012: Sulkakynillä ja kirjoituspuikoilla. Arkeologi kirjallistumisen jäljillä. Bibliophilos 4, 4–11.

Heikkilä, Tuomas 2010: Kirjallistumisen jäljillä. Tuomas Heikkilä (toim.), Kirjallinen kulttuuri keskiajan Suomessa, 11–66. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Helsti, Hilkka 2008: ”Ei äitiin tarte sitä murehtiia että miinä hukun ioutun”. Kirjeiden kirjoittaminen Savalojan sisarusten perhestrategiana. Kasvatus & aika 3. [http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=139]

Hirsto, Antti 2011: ”Löysin lohlutuksen jota ei sannoo voi”. Usko, toivo ja rakkaus talollisen pojan Aleksander Wallinin elämässä 1879–1882. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria.

Häggman, Kai 2007: Pitkä tie ulkoluvusta järjellisen lukemisen taitoon. Suomalaisen arjen historia 2, 212–229. Helsinki: Weilin + Göös.

Hökkä, Tuula 2007: Margareta Högman. Ystäväliike ja arkkivirsi. Helsinki: Studio Arkki.

Hökkä, Tuula 2010: Rakkauden liitto=kirjeitä. Liisa Enwald & Tuula Hökkä (toim.), Virren virtaa. Veisattu runo ennen ja nyt, 121–160. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Iisalo, Taimo 1992: Merimies piirsi nimensä. Havaintoja Uudenkaupungin seudun merimiesväestön kirjoitustaidosta 1800-luvulla. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta.

Ivendorff, Adam 2006: Kirkonvartijan päiväkirja. Kylliäinen, Mikko (toim.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kauranen, Kaisa 2006. Kansanihmisten käsikirjoitukset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoissa.  Elore, vol 13, 2. [http://www.elore.fi/arkisto/2_06/kau2_06.pdf ]

Kauranen, Kaisa 2007a: Did Writing Lead to Social Mobility? Case Studies of 'Ordinary Writers' in Nineteenth-Century Finland. Martyn Lyons (ed.), Ordinary Writings, Personal Narratives. Writing Practices in 19th and Early 20th-Century Europe, 51–68. Bern: Peter Lang AG.

Kauranen Kaisa 2007b, Kansanihmisten itse kirjoitettu elämä. Suomalaisen arjen historia 3, 64–81. Helsinki: Weilin + Göös, 2007.

Kauranen, Kaisa 2009a: Laitilan yksinäinen: itseoppinut Juho Valtonen piti päiväkirjaa yli 50 vuotta. Hiidenkivi 16: 6, 26–27.

Kauranen, Kaisa 2009b: Menneisyyden muistiinpanojen kirjo. Kaisa Kauranen (toim.), Työtä ja rakkautta. Kansanmiesten päiväkirjoja 1834–1937, 6–21. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kauranen, Kaisa (toim.) 2009c: Työtä ja rakkautta. Kansanmiesten päiväkirjoja 1834−1937. Kansanelämän kuvauksia 75. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kauranen, Kaisa 2010: Kahma, Liina (1840–1915). Yhdistysaktiivi, kansankirjailija, ompelija. Kansallisbiografia. [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/9629]

Kauranen, Kaisa 2011: Merimieselämästä ja sielun olemuksesta [Elias Niemelän käsikirjoitus Kaleva lakki]. Hiidenkivi 18: 5, 35–37.

Kauranen, Kaisa 2013: Odd Man Out? The Self-Educated Philosopher Kustaa Brask and His Social Analyses of 19th-Century Finland. Anna Kuismin and Matthew Driscoll (eds.), White Field, Black Seeds. Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth-Century. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kauranen, Kaisa & Kuismin, Anna 2011: Efraimin ja Kustaan kronikat. 1800-luvun kansanmiehet historioitsijoina. Historiallinen aikakauskirja 3, 281–295.

Kauranen, Kaisa & Virtanen, Maria 2010: Sivistyksen ihanne torppari Kustaa Braskin elämässä ja teksteissä. Kirsti Salmi-Niklander, Sami Suodenjoki ja Taina Uusitalo (toim.), Lukeva ja kirjoittava työläinen, 48–79. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

Kemppainen, Ilona, Salmi-Niklander, Kirsti ja Tuomaala, Saara (toim.) 2011: Kirjoitettu nuoruus. Aikalaistulkintoja 1900-luvun alkupuolen nuoruudesta. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Keravuori, Kirsi 2011: Itseoppineet ihmiset kirjeenkirjoittajina: perhekirjeenvaihtoa 1860-luvun saaristosta. Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.), Kirjeet ja historiantutkimus, 163–191. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Keravuori, Kirsi 2015: ”Rakkat poikaiset!”: Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeet egodokumentteina. Turku: Turun yliopisto. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113530/AnnalesCKeravuori-vaitos.pdf?sequence=2]

Keravuori, Kirsi 2017: Saaristolaisia: elämä, arki ja vanhemmuus laivuriperheen kirjeenvaihdossa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Koivusalo, Esko 2000: Talonpoikien kirjasuomi Etelä-Pohjanmaalla 1800-luvulla. Matti Punttila, Raimo Jussila & Helena Suni (toim), Pipliakielestä kirjakieleksi, 303–315. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Kolehmainen, Leena & Nordlund, Taru 2011: Kielellinen muutos tutkimuksen kohteena. Kieltenvälinen vertailu, kieliopillistuminen ja kielikontaktien tutkimus. Virittäjä 115, 5–34.

Korhonen, Paavo 2001: Vihta-Paavon runot ja laulut. Sirkka Makkonen toim. ja selityksin varustanut. Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseura ry.

Koskinen, Vappu-Erika (toim.) 1992: Gustaf Wilhelm Gustafsson, arkkirunoilija: Lappilaisen arkkirunoilijan elämänvaiheita ja jälkeenjääneitä runoja. Kokemäki: Lapin kotiseutuyhdistys.

Kuismin, Anna 2010: Hänen itsensä kertomana. 1800-luvun kansanihmiset ja oman elämän kirjoitus. Kirsti Salmi-Niklander, Sami Suodenjoki & Taina Uusitalo (toim.): Lukeva ja kirjoittava työläinen, 21–47. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

Kuismin, Anna 2012a: Building the Nation, Lighting the Torch: Excursion into the Writings of the Common People in Nineteenth-Century Finland. Journal of Finnish Studies 16: 1, 5–24.

Kuismin, Anna 2012b: Puhuvat puustaavit – Jaakko Juteini ja rahvaan runoniekat. Liisi Huhtala & Sanna Supponen (toim.), Viipurin viisas – näkökulmia Jaakko Juteiniin, 80–97. Helsinki: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura.

Kuismin, Anna 2013: From Family Inscriptions to Autobiographical Novels: Motives for Writing in Grassroots Life Stories in 19th-Century Finland. Anna Kuismin & Matthew Driscoll (eds.), White Field, Black Seeds. Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth-Century, 101–119. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kuismin, Anna 2014a: Efraim Lindgrenin aikakirjat. Bibliophilos 73: 3, 29–32.

Kuismin, Anna 2014b: “I Can Sing Hallellujah!”: Hymn as Non-Elite Women's Genre in Nineteenth-Century Finland. Ann-Catrine Edlund, Lars-Erik Edlund & Susanne Haugen (eds.). Vernacular Literacies: Past, Present and Future, 223–238. Umeå: Umeå University and the Royal Skyttean Society.

Kuismin, Anna 2014c: Kiertokoulun ja kansakoulun välissä: Jacob Ahlsmanin kutsumus ja kriisi. Kasvatus & Aika 8 (2), 40–55. [http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/8/2/kiertoko.pdf]

Kuismin, Anna 2014d: Koulumestari Jacob Ahlsman, originelli kirjojen rakastaja. Bibliophilos 1, 4–10.

Kuismin, Anna 2014e: Matkalla taivaallisiin häihin: Koulumestari Jacob Ahlsmanin traktaatti vuodelta 1858. Teologinen aikakauskirja 5–6, 454–470.

Kuismin, Anna 2014f: Ploughing with a Pen: New Publications on 'Ordinary' Writers. FF network 44, 18.

Kuismin, Anna 2016a: Maiseenin Hanna ja Myllärin Manta: 1800-luvun kansannaiset lukutaidon opettajina. Kasvatus & Aika 10 (2), 77–87. [http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/10/2/maiseeni.pdf]

Kuismin, Anna 2016b: Ploughing with the Pen: Metapoetic Elements in Finnish Nineteenth-Century Peasant Poetry. Ann-Catrine Edlund, T. G. Ashplant, & Anna Kuismin (eds.) Reading and Writing from below: Exploring the Margins of Modernity. Umeå: Umeå University; Royal Skyttean Society.

Kuismin, Anna 2016c: “Rikos Jumalan ja ihmisten silmissä”: aviottomuus 1800-luvun kansanmiesten omaelämäkerroissa. Kasvatus & Aika 10 (3), 41–56. [http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/10/3/rikosjum.pdf]

Kuismin, Anna 2017: Calendar, Chronicle and Songs of Sorrows: Generic Sources of Life Writing in Nineteenth-Century Finland. Martyn Lyons & Rita Marquilhas (eds.) Approaches to the History of Written Culture: a World Inscribed, 117–138. Cham, Switzerland: Springer Nature, Springer International Publishing AG.

Kuismin, Anna & Driscoll, Matthew (eds.) 2013: White Field, Black Seeds. Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth-Century. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kuismin, Anna & Salmi-Niklander, Kirsti 2008: Askelia kirjoituksen kentällä. Kasvatus & Aika 3 (2), 3–5. [http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/2/3/askeliak.pdf]

Kylliäinen, Mikko & Puro Ritva (toim.) 1996: Aiwan kowa Tapaus. Tuomas Tallgren ja hänen aikakirjansa. Vesilahti: Vesijärvi-seura ja Vesilahden kunta.

Laitinen, Lea 2009: Kesytöntä kirjoitusta vai kesytettyä puhetta? Itseoppineiden tekstit tutkimuskohteena. Jyrki Kalliokoski et al. (toim.), Puheen ja kirjoituksen moninaisuus – Variationsrikedom i tal och skrift – The Diversity of Speech and Writing, 43–78. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA.

Laitinen, Lea & Mikkola, Kati (toim.) 2013: Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Helsinki: SKS. Teos sisältää seuraavat artikkelit:

  • Laitinen Lea & Mikkola, Kati: Johdanto, 9–18.
  • Kauranen, Kaisa: Mitä ja miksi kansa kirjoitti?, 19–54. 
  • Laitinen, Lea: Rahvaan käsitehistoria, 55–59.
  • Kuismin, Anna: Päiväkirjat ja omaelämäkerrat. Aikain muistot ja kokemusten koulut, 60–97.
  • Kauranen, Kaisa: Aleksander Wallinin päiväkirja, 98–101.
  • Lehtonen, Hanna: Johan Lémanin runoelma omasta elämästään, 102–106.
  • Nordlund, Taru: Kirjeet. Keskustelu yli ajan ja paikan, 107–138.
  • Andersson, Paula: Metsäsuomalaisten kirjeet, 139–144.
  • Stark, Laura: Sanomalehtien maaseutukirjeet. Itseilmaisun into ja lehdistön portinvartijat, 145–177.
  • Stark, Laura: Itseoppineet kansanvalistajat, 178–180.
  • Kauranen, Kaisa: Torppari Kustaa Brask – maaseutukirjeenvaihtaja Joroisista, 181–184.
  • Kuismin, Anna: Rahvaan runot. Taas tuli kynälle kyyti, 185–214.
  • Korhoinen, Paawo: Runo. Puustaweista, 215–216.
  • Bastman, Eeva-Liisa: Kansanomainen virsilyriikka 1800-luvulla, 217–220.
  • Hakapää, Jyrki: Arkkiveisut. Lauletun ja kirjallisen kohtaaminen, 221–252.
  • Hakapää, Jyrki: Arkkiveisukokoelmat ja arkistot, 253–254.
  • Hakapää, Jyrki: Ahkerimmat viisunikkarit, 255–256.
  • Laitinen, Lea: Näytelmät. Näyttämölle kirjoitettu dialogi, 257–298.
  • Laitinen, Lea: Teatteriesitykset – näytelmän yhteisö, 299–301.
  • Laitinen, Lea: Ilmajoen seurojen esityksiä, 302–303.
  • Seutu, Katja: Novellit: Kirjallistumisen merkit kansankirjoittajien novelleissa, 304–332.
  • Nordlund, Taru: Konstantin Pokela – itseoppinut kirjallisten lajien kentällä, 333–336.
  • Mikkola, Kati: Kansanrunouden kokoelmat. Kerääjinä kuuliaisia avustajia ja visionäärejä, 337–378.
  • Laitinen, Heikki: Kansannuotintajat, 379–383.
  • Salmi-Niklander, Kirsti: Käsinkirjoitetut lehdet. Yhteisöllisen kirjoittamisen ensiaskeleita, 384–409.
  • Salmi-Niklander, Kirsti: Esimerkkejä käsinkirjoitettujen lehtien tapahtumakerronnasta, 410–412.
  • Mikkola, Kati & Laitinen, Lea: Mielen ja kielen muutoksia, 413–463.

Laitinen. Lea & Nordlund Taru 2008: Kansankirjoittajat kaksisataa vuotta sitten. Tiina Onikki-Rantajääskö & Mari Siiroinen (toim.), Kieltä kohti, 218–232. Helsinki: Otava.

Laitinen, Lea & Nordlund, Taru 2013: Language from Below? Indexing Identities in Writing. Anna Kuismin & Matthew J. Driscoll (eds.), White Field, Black Seeds. Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth-Century, 169–189. Studia Fennica Litteraria. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lankinen, Juha 1994: Rakkautta kirjoitettuun – Pohjanmaan mystikoiden käsikirjoitusperinteitä Vähässäkyrössä ja ympäristöpitäjissä 1700- ja 1800-luvuilla. Yleiset kirjastot Suomessa 200 vuotta, 45–54. Vaasa: Vaasan läänin yleisten kirjastojen 200-vuotistoimikunta.

Lauerma, Petri 2008. Paavo Ruotsalaisen kirjeiden kielestä.  Sananajalka, 73–86. Turku: Suomen kielen seura.

Lauerma, Petri 2013 Finnish Revivalist Movements and the Development of Literary Finnish. Anna Kuismin & Matthew Deiscoll (toim.), White Field, Black Seeds: Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth Century, 158–168. Studia Fennica. Helsinki: SKS.

Lehtiö, Ossi 2002: Kustaa Paturi. Maamies. Rengon Oinaalan Markkulan sukuseura ry.

Lehto-Vahtera, Johanna (toim.) 2011: Näkyviin tuleminen. August Pyölniitun kirjoituksia vuosilta 1907–1917. Paimio: August Pyölniitun museo.

Leino-Kaukiainen, Pirkko 2005: Tuntematon sotilas Turkin sodassa: sotamies S. A. Wallinin elämänvaiheet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leino-Kaukiainen, Pirkko 2007: Suomalaisten kirjalliset taidot autonomian kaudella. Historiallinen Aikakauskirja 4/2007, 420–438.

Leino-Kaukiainen, Pirkko 2011a: Lukijoista kirjoittajiksi. Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.), Kirjeet ja historiantutkimus, 192–193. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leino- Kaukiainen, Pirkko 2011b: ”Nyt lasken minä pännäni tämä viherjäisen paperin päälle”. Nuoren sotilaan kirjeitä 1800-luvun lopulta. Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.), Kirjeet ja historiantutkimus, 194–219. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Luukkanen, Tarja-Liisa 2001: Näkymättömän kulttuurin vaikuttavuus. Pohjanmaan mystiikka sosiaalisten innovaatioiden kasvualustana. Sulevi Riukulehto (toim.), Perinnettä vai bisnestä? Kulttuurin paikalliset ulottuvuudet, 168–178. Jyväskylä: Atena.

Luukkanen, Tarja-Liisa 2016: Mitä maalaiskansa luki? Kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861–1918. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lång, Reija 2010: Kirjailijuus välitilassa. Mäkitupalaisen tytär 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirjallisella kentällä. Kirsti Salmi-Niklander, Sami Suodenjoki ja Taina Uusitalo (toim.), Lukeva ja kirjoittava työläinen, 80−112. Väki Voimakas 23. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

Makkonen, Anna 2002a (toim.): Karheita kertomuksia: itseoppineiden omaelämäkertoja 1800-luvun Suomesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Makkonen, Anna 2002b: Ääni ja kirjoitus. Omaelämäkertoja 1800-luvun Suomesta. Anna Makkonen (toim.), Karheita kertomuksia: itseoppineiden omaelämäkertoja 1800-luvun Suomesta, 7–20. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Makkonen, Anna 2002c: Elämä ja esimerkki. Pietari Päivärinta, Elämäni. Perhe-elämällinen kertomus, vii-xvi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Makkonen, Anna 2005: Kadonnut kangas. Retkiä Ida Digertin päiväkirjaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Makkonen, Anna 2006: ”Waimot ne laulelit kiitosta pauhelit”. Kaisa Juhantyttären virsi 1831. Taru Nordlund, Tiina Onikki-Rantajääskö & Toni Suutari (toim.), Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin, 415–421. Helsinki: SKS.

Marjomaa, Ulpu 2001: Matti Paavola (1786–1859) Rukoilevaisten maallikkosaarnaaja, maanviljelijä. Kansallisbiografia. [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6313/]

Mikkola, Kati 2009: Tulevaisuutta vastaan. Uutuuksien vastustus, kansantietouden keruu ja kansakunnan rakentaminen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Mikkola, Kati 2013: The Challenge to Archival Authority by Self-Taught Collectors of Folklore. Anna Kuismin & Matthew Driscoll (toim.), White Field, Black Seeds. Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth-Century, 146–157. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Studia Litteraria Fennica.

Mikkola, Kati & Pollari, Mikko 2016: Poliittisen marginaalin ääni vaalikeväältä 1907 – Teosofisen työmies Itkosen muistiinpanot ja julkisuusstrategia. Historiallinen Aikakauskirja 4/2016, 402–414.

Mikkola, Kati 2017: Luterilainen yhtenäiskulttuuri – keksitty suomalainen menneisyys. Teologia.fi. 30.1.2017. Teema: Koti, uskonto, isänmaa? [https://www.teologia.fi/artikkelit/1411-luterilainen-yhtenaeiskulttuuri-keksitty-suomalainen-menneisyys]

Myllynen, Mari 2010: Kuultua, luultua ja kunnioitettua: hän- ja he-pronominien funktiot  metsäsuomalaiskirjeissä 1820–1870. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

Möttönen, Markku 2005: Juho Tanholin, muuan alhainen kansanrunoilija. Viitasaari: Juhon kynäpiiri.

Niinimäki, Pirjo-Liisa 2007a: Saa veisata omalla pulskalla nuotillansa: Riimillisen laulun varhaisvaiheet suomalaisissa arkkiveisuissa 1643–1809. Suomen Etnologisen Seuran Julkaisuja 14. Tampere: Suomen Etnologinen seura.

Niinimäki, Pirjo-Liisa 2007b: Kun kansa kynään tarttui. Arkkiveisut kirjallisuuden ja kansanperinteen välimuotona. Bibliophilos, 3/2007, 6–12.

Nordlund, Taru 2003: Samuelin päiväkirja. Kielellistä variaatiota itseoppineen eteläpohjalaisen sotamiehen päiväkirjassa 1800-luvun lopussa. Lea Laitinen, Hanna Lappalainen, Päivi Markkola ja Johanna Vaattovaara (toim.), Muotojen mieli. Kirjoituksia morfologiasta ja variaatiosta. Kieli 15, 45–72.

Nordlund, Taru 2005: Miten ja miksi kansa alkoi kirjoittaa? Suomalaisten talonpoikien kirjeitä 1800-luvun alusta. Sirpa Huttunen ja Pirkko Nuolijärvi (toim.), Tahdon sanoa. Kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta, 51−79.  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1035. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Nordlund, Taru 2007: Double Diglossia – Lower Class Writing in 19th-Century Finland. Multilingua – Journal of Cross-Cultural and Interlanguage Communication. Volume 26, Issue 2–3, 229–246.

Nordlund, Taru 2012: 1800-luvun itseoppineet kirjoittajat kielellisillä markkinoilla. Virittäjä 116, 33–66.

Nordlund, Taru 2013: Letter-Writing as a Communicative Practice – Polyphony in Finnish Emigrant Letters in the 19th Century. Poznan Studies in Contemporary Linguistics, vol. 49, nro. 3/2013, 381–398.

Norima, Mauno (toim.) 2000: Luotolaisnaisen päiväkirja 1859–1893. (Eva Christina Lindström) Uusikaupunki: Uudenkaupungin Sanomat.

Näyhö, Kristiina 2008: Naiset perinteenkerääjinä 1800-luvun Suomessa. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka.

Ojala, Isak 2005: Kertomus elämäni taistelusta. Heiska, Juhani (toim.) Tampere: Mediapinta.

Paulaharju, Samuli 2010: Vene-Aapon ”Aikain Muistoja”. Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa, 46–62. Kolmas uudistettu painos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Salmi-Niklander, Kirsti 2004: Itsekasvatusta ja kapinaa. Tutkimus Karkkilan työläisnuorten kirjoittavasta keskusteluyhteisöstä 1910- ja 1920-luvuilla. Helsinki: SKS.

Salmi-Niklander, Kirsti 2005: Käsin kirjoitettua. 1800-luvun lopun nuoret naiset historian opiskelijoina ja tulkitsijoina. Elina Katainen et al. (toim.), Oma pöytä. Naiset historian kirjoittajina Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla, 75–97. Helsinki: SKS.

Salmi-Niklander, Kirsti 2006: Tapahtuma, kokemus ja kerronta. Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo, Ulla-Maija Peltonen (toim.), Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä, 199–220. Tietolipas 214. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Salmi-Niklander, Kirsti 2007: ’Kokemus varoitti, halu voitti.’ Juho Kaksola ja 1800-luvun kirjoittavan talonpojan ajatusmaailma. Eija Stark & Laura Stark (toim.), Kansanomainen ajattelu, 165–184. SKST 1106. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Salmi-Niklander, Kirsti 2009: Pienet kertomukset, suuret merkitykset. Kerronta, identiteetti ja vuorovaikutus käsinkirjoitetuissa lehdissä. Kasvatus & Aika 1/2009, 7–23. [http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=172]

Salmi-Niklander, Kirsti 2011: Sanelman sisaret. Sosiaalisen tekijyyden strategioita nuorten työläisnaisten suullis-kirjallisissa verkostoissa 1910–20-luvulla. Ilona Kemppainen & Kirsti Salmi-Niklander & Saara Tuomaala (toim.), Kirjoitettu nuoruus. Aikalaistulkintoja 1900-luvun alkupuolen nuoruudesta, 20–46. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Salmi-Niklander, Kirsti 2014: Kansankirjailija ja talonpoikaisylioppilas: vertaileva elämäkerta myyttejä purkamassa. Heini Hakosalo ym. (toim.), Historiallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus, 223–239. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Salmi-Niklander, Kirsti 2017: Writers and Listeners of Walotar: Exploring the Oral-Literary Traditions of the Finnish Community in Rockport, Massachusetts. FF Network nro. 50/2017, 9–11, 14–20. [http://www.folklorefellows.fi/wp-content/uploads/FFN-50-2017.pdf]

Seutu, Katja 2010: — Huu! kirjotinko kirjeen —? sen tosiakin tein. Ajatusviiva ja sen affekti­suus itseoppineiden kaunokirjallisissa teksteissä. Julkaisematon suomen kielen sivugradututkielma. Helsingin yliopisto, Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

Stark, Laura 2006: Kansallinen herääminen ja sosiaalinen nousu maaseudulla. Tuskaa ja toivoa varhaisissa omaelämäkerroissa. Hilkka Helsti, Laura Stark, & Saara Tuomaala (toim.), Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960, 47–109. Helsinki: SKS.

Stark, Laura 2008: Maalaisrahvaan kirjoitusmotivaatio ja asenteet kirjoitustaitoa kohtaan 1840−1890-luvun Suomessa. Kasvatus & Aika 3(2), 49–66. [http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=140]

Stark, Laura 2011: The Limits of Patriarchy. How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-century Finnish-Language Press. Studia Fennica Ethnologica 13. Helsinki: Finnish Literature Society.

Suni, Hannu 2014: Röyhkeä opettaja. Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867–1913. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.

Suodenjoki, Sami 2010: Kuriton suutari ja kiistämisen rajat. Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899–1909. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Suodenjoki, Sami 2014: Whistleblowing from Below: Finnish Rural Inhabitants' Letters to the Iimperial Power at the Turn of the Twentieth Century. Ann-Catrine Edlund, Lars-Erik Edlund & Susanne Haugen (eds.), Vernacular Literacies: Past, Present and Future, 279–293. Umeå: Umeå University and the Royal Skyttean Society.

Suodenjoki, Sami 2016: Kansalaisten viestit hallinnolle maailmansodan vuosina 1914–1917. Genos 87: 2, 109–115.

Suodenjoki, Sami 2016: Keisarille uskolliset soraäänet: ilmiantajat kansallisen historiakuvan haastajina. Irma Sulkunen, Marjaana Niemi & Sari Katajala-Peltomaa (toim.), Usko tiede ja historiankirjoitus: suomalaisia maailmankuvia keskiajalta 1900-luvulle, 428–463. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Teperi, Jouko 1986: Elämää maaseudulla sata vuotta sitten. Suomalainen yhteiskunta Pietari Päivärinnan kuvaamana. Helsinki: WSOY.

Tiili, Eeva-Liisa 2008: Kaisa Juhantytär ja virren poetiikka. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

Östman, Ann-Catrin 2000: By, bonde och manlighet kring sekelskiftet 1900. En läsning av Matts Nygårds minnesteckning. Historisk Tidskrift för Finland 2, 355–370.

Östman, Ann-Catrin 2011: Om kärlek, moral och patriarkat – kön och manlighet I en folkligt förankrad bildningsberättelse. Lena Marander-Eklund och Ann-Catrin Östman (red.), Biografiska betydelser, 209–226. [Hedemora]: Gidlunds förlag.