Tapani Kärkösen lehtikirjoitus

Sanomia Turusta 7.4.1865 No 14

Mietteitä kirjallisuudesta.

(Jatko wiime n:roon.)
II.
Kaikista korkeamman walistuksen keksimistä keinoista on jaloin ja etuisin sanomakirjallisuus [sanomalehdistö]. Sen waikutus ulottuu kaikkiin wähänki siwistyneisiin keskuuksiin. Se on niinkuin aurinko, jonka walo tunkeiksee pimeimpiinki loukkoihin, ellei juuri suorastaan, niin kumminki kajostamalla. Se on wääryyden ja petoksen ilmottaja ja julkisuudella rankaisia yht’aikaa kuin se on kaiken mitä hywää, rehellistä ja jaloa löytyy, kiittäjä ja toimellisesti palkitsia. Se on kansan suu, julkisuuden ahjo, mielten kenttä, edistyksen näyte, waltion tulkki, seurojen keskus ja kaiken mitä ihmisyyden alalla olla taitaa mitta ja osottaja. Sillä taitaa hallitus sekä kansa syyttömistä soimauksista puolustautua, waikka niitä sataisi niin kuin rakeita myrskyllä.
– Sanomakirjallisuudetta olis yhtä tukala ja waiwaloinen elämä kuin pahan-tekiällä wankihuoneessa. Wahingot ja epäkohtaisuudet, joita sen puutos synnyttäisi, ei olisi helpompi kärsiä. Kansan toiweet jäisi esittelemättä, asiat keskustelematta, hywät ja pahat työt ilmottamatta, hallituksen toimet tarkastamatta ja ajan henki rientoinensa pysyisi kuolleena kaikissa kohdissa ja keskuuksissa. Ota sanomakirjallisuus pois, silloin olet ottanut sen aseen, jolla kansa woi osottautua mikä hän on ja mitä hän toimii ja tekee. Se olis yhtä suuri tyhmyys, jos sotawäeltä ottaisit sota-aseet ja kuitenkin käskisit näyttämään sotakentällä miehuutensa ja urhollisuutensa.

Mutta kaikille niille, jotka ihmiskunnan edistymiseksi on keksitty, on myös keksitty esteitä ja wastuksa, jotka silmin nähtäwästi niiden wapaata waikutusta häiritsee. Niin sanomakirjallisuudellaki. [- -]

Pahin ja waaralisin wihollinen on useasti mainittu sensuuri eli painolaki. Sen waikutus on meillä niin tunnettu, ettei se monella sanalla tarwitse mainita. Niin kauwan kuin semmoinen painainen sanomain niskassa sallitaan, niin kauwan on niiden mahdoton omituista [erityistä] luonnettaan osottaa ja omituisella tawallaan waikuttaa kaikissa waikutus-alaansa kuuluwissa kohdissa. Pahin sensuurin oireista on se, että rikollisemmat wääryydet pysyy salattuna. Ja kuin niiden seurauksia ei saa julkisuudessa arwostella, niin ne ei woi myös paratuksikaan tulla. [- -]